Teatterin politiikkaa

Cirkossa esitetään Sivuun Ensemblen ja Kallo Collectiven yhdessä tuottamaa esitystä Naapuri. Tanssia, sirkusta ja parkouria yhdistelevässä esityksessä pöyhitään naapuruuruuden ja lähiöyhteisöllisyyden olemusta. Jaksossa vieraana ovat esityksen ohjaaja-koreografi Ninni Perko ja tutkimustaustaa esitykseen tuonut sosiaaliantropologi Pekka Tuominen. Keskustelussa pohditaan myös naapuruuden kaltaisten pienyhteisöjen ja alueellisen identiteetin merkitystä ihmisille, sosiaalisten konfliktien yhteisöllistä hallintaa sekä sitä miten taiteella voi käsitellä ja tuottaa yhteisöllisyyttä.

Rosa Liksomin Väylä kertoo tornionjokilaaksolaisesta teinitytöstä, joka Lapin sodan (1944–1945) aikaan joutuu vastuuseen perhetilan lehmien siirtämisestä evakkoon Ruotsin puolelle. Teos kuvaa ajankohtaisella tavalla siviilien asemaa sodan keskellä, pakolaisuutta, luokkakysymyksiä sekä perheen sisäisiä jännitteitä ja tyttöihin ja naisiin kohdistuvia asenteita. Samalla se kertoo pikakelauksellisesta aikuiseksi kasvamisesta sekä ihmisten suhteesta muihin eläimiin.

Syyskuun lopulla suomussalmelaisella Pakko sanoa! -festivaalilla kantaesitettiin Mikko Roihan ohjaama ja nyt maata kiertävä sovitus teoksesta.  Tässä jaksossa Roiha ja monologiesityksen näyttelijä Ella Mettänen kertovat esityksen tekemisestä ja sen herättämistä ajatuksista.

Teatteri Takomossa esitettävä AntiG – traaginen painiruonelma yhdelle naisruumille yhdistää Sofokleen yli 400 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kirjoittaman Antigonen afroamerikkalaiseen juurimusiikkiin ja showpainiin. Ohjelman vieraina ovat näytelmän ohjaaja Pauliina Hulkko ja esiintyjä Hanna Raiskinmäki. Keskustelussa pohditaan, miten alkuteoksen keskeiset teemat julmasta vallankäytöstä, alistumattomuudesta, peritystä tragediasta, rajojen ylittämisestä ja kuoleman vääjäämättömyydestä osuvat tämän päivän yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen.

Jouko Turkka (1942–2016) oli kiistelty ja kiitelty teatteriohjaaja ja opettaja sekä kulttuurisotien käynnistäjä. Tänä syksynä hänestä on ilmestynyt Kai Häggmanin ja Hannu Harjun kirjoittamat elämänkerrat sekä Tiina Raudaskosken autofiktiivinen romaani.

Podcastin vieraana on Jouko Turkka – Narri, nero, nöyryyttäjä -teoksen kirjoittaja Hannu Harju. Jakossa käsittelemme Turkan uraa ja hänen ristitiitaista perintöään sekä teatterin uudistajana että kulttuurikentän kylähulluna.

Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Jussi Moilan kirjoittamaa Kuningatarnäytelmää. Se kertoo Ruotsia 1600-luvulla hallinneen kuningatar Kristiinan ristiriitaisen henkilön kautta vallasta ja siitä luopumisesta, valistuksesta ja sellaisesta sukupuolen moninaisuudesta, johon yksinvaltiaalla oli halutessaan mahdollisuus. Ohjelmassa vieraana ovat näytelmän ohjaja Sini Pesonen ja nimiosaa esittävä Elsi Sloan. Ohjelmassa pohditaan Krisiinan pysäyttävän monipuolista edelläkävijyyttä ja sitä, miten näytelmä edustaa aina oman aikansa jollain tavalla rajattua ja painotettua tulkintaa kuvaamastaan historiasta.

Monet maat panostavat teatterikenttänsä kansainvälisiin yhteyksiin enemmän kuin Suomi. Esimerkiksi Baltiassa järjestetään tapahtumia, joissa maiden merkittävimpiä teatteriesityksiä esitellään ulkomaisille kuraattoreille ja muille teatterin ammattilaisille. Meillä leikkaukset esittävään taiteeseen ovat alkaneet kaventaa jopa mahdollisuuksia koota esityksiä maan tärkeimpään vuosittaiseen teatteritapahtumaan, Tampereen teatterikesään. Ohjelman vieraina ovat Tampereen teatterikesän taiteellinen johtaja Tanjalotta Räikkä ja Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen. Ohjelmassa keskustellaan muun muassa suomalaisen teatterikentän kansainvälistymisen esteistä ja niiden ylittämisestä sekä siitä, miten kehittää alan sisäisen kohtaamisen ja kriittisen keskustelun areenoita.

Lokakuun 9.–11. Tanssin talon Pannuhallissa esitetään Tanssiteatteri Tsuumin ja Teatteri Metamorfoosin yhteistuotantona toteuttamaa versiota saksalaisen Falk Richterin Trustista. Vuonna 2008 kantaesitetty näytelmä kertoo miten silloin ajankohtaisen finanssikriisin aiheuttama talousrakenteiden romahdus rinnastuu yksityisissä ihmissuhteissa koettuun luottamuspulaan.

Ohjelman vieraina ovat esityksen koreografi-ohjaaja Samuli Nordberg ja siinä esiintyvä Anna Kuusamo. Keskustelussa pohditaan muun muassa tanssin ja fyysisen teatterin vahvuuksia yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyssä sekä finanssikriisin perintöä. Käsittelemme myös tällä hetkellä yhteiskunnassa ajankohtaista kollektiivista luottamuspulaa.

Yle Areenasta löytyy tuore televisiosarja Naapurin poika (Pojken i grannhuset), joka käsittelee lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista halua. 

Teatterin politiikkaa -podcastin syyskauden ensimmäisen jakson vieraana ovat sarjan kirjoittaja Eva-Maria Koskinen, ohjaaja Hannaleena Hauru ja siinä näyttelevä Rasmus Slätis. Jaksossa pohdimme muun muassa sitä, mitä taiteen näkökulma voi tuoda pedofilian (ja televisosarjassa kuvatun hebefilian) taustatekijöiden ymmärtämiseen ja miten vaativaa aiheen käsittely on myös elokuvissa ja teatterissa.

Q-teatterin Rikos ja rangaistus vierailee Tampereen Teatterikesässä 6.–7.8. Pienen tauon jälkeen jatkavan podcastin kevätkauden viimeisessä jaksossa vieraina ovat esityksen ohjaaja Esa-Matti Smolander ja siinä näyttelevä Lotta Kaihua. Keskustelussa pohditaan muun muassa alkuteoksen yleisinhimillisiä teemoja ja esityksen taiteellisia valintoja. Entä miten vuoden 1866 klassikko sopii kuvaamaan tämän ajan polarisaatiota, kulttuurileikkauksia ja esimerkiksi väkivaltaisesti oireilevien nuorten miesten ahdistusta.

Nyt maaliskuussa Katajanokan tulli- ja pakkahuoneelle on ollut rakennettuna tilapäinen hyvinvointikeskus, jossa on esitetty 00100ENSEMBLEN immersiivistä teosta Night Spa & Wellness Center. Esityksen alussa kylpytakkeihin ja sandaaleihin puetulle yleisölle tarjotaan kehollis-terapeuttisia hoitoja, minkä jälkeen heidät ohjataan liikkumaan tilassa vapaasti ja tirkistelemään naamioiden takaa henkilökunnan kulissien takaista arkidramaattista elämää. Podcastissa vieraana ovat teoksen tekijätiimin jäsenet Henna Tanskanen ja Onni Hämäläinen. Keskustelussa pohditaan, mitä teoksessa tapahtuu yhteisöllisesti sekä sitä, millaisia psykologisia ja yhteiskunnallisia teemoja sen sisältä voi löytää. 

Viirus-teatterissa esitetään toukokuun alkuun asti Diptyk-esitystä, joka käsittelee kuoleman kohtaamista niin taiteessa kuin todellisessa elämässäkin. Minna Lundin kirjoittama ja ohjaama esitys kuvaa kuolemisen prosessia äärinaturalistisesti. Samalla se kääntää katseen siihen, millainen on taiteen suhde omaan kuolevaisuutemme. Lundin lisäksi jaksossa vierailevat esityksessä näyttelevä Jessica Raita ja lavastesuunnittelusta vastaava Riku Suvitie. Keskustelussa pohditaan esityksen dramaturgiaan, näyttelijäntyöhön ja tilallisuuteen liittyviä ratkaisuja ja sitä, miten teatteri voi olla oiva työkalu kulttuurissamme kuoleman kohtaamisen liittyvien tabujen ja torjuntojen ohittamiseen.

Vaara-kollektiivin dokumenttiteatteriesitys Kainuun metsäkiistat vierailee Helsingissä Teatteri Avoimisssa ovissa 27. ja 28.3.2025.  Esityksessä tutkitaan kainuulaisesta näkökulmasta, miten teknokraattisen ja luonnonsuojelullisen metsänäkökulman yhteensovittaminen on niin vaikeaa. Miksi viimeisten säästyneiden vanhojen metsien suojelu on tärkeää sekä alueellisesti että koko Suomen ja planeetan takia.

Ohjelmassa vieraana teoksesta, luonnonsuojelusta ja henkilökohtaisen metsäsuhteen päivittämisen tärkeydestä kertovat esityksen ohjaaja ja käsikirjoittaja Elsa Lankinen ja luontoaktivisti Miriam Ronkainen.

Kansallisteatterissa menee 6.3.2025 asti Marja Salon esittämä ja itse rakentama esitys Jäähyväiset eläimille. Ranskalaisen Antoine Jaccoudin vuonna 2017 kantaesitetyssä monologissa kertoja tuntuu pyytävän ihmiskunnan puolesta anteeksi eläimiltä kaikkea niiden kaltoinkohtelua. Yle Areenassa taas on kuunneltavissa Laura Gustafssoninohjaama ja yhdessä pseudoyymi Hilja Kerimäen kanssa kirjoittama audiodraama Maitotyttö. Se aiheutti vastikään kohun, koska joidenkin mielestä siinä kuvataan suomalaisten eläintilojen toimintaa liian karusti.

Jaksossa vierailevat Salo ja Gustafsson kertovat teostensa taustoista sekä käsityksistään ihmisten ja eläinten kohtaamisen näyttämöllistämisestä ja käsittelystä taiteessa.

Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä esitetään Riikka Oksasen ohjaamaa esitystä Sinun, Margot. Meri Valkaman samannimiseen menestysromaaniin perustuvassa näytelmässä 1980-luvun alussa lapsena Itä-Berliinissä asunut Vilja löytää vuosien jälkeen isänsä jäämistöstä rakkauskirjeitä, joiden alkuperän selvittäminen avaa Viljalle paitsi oman henkilöhistorian, myös näkökulmia kylmän sodan aikaisiin ja jälkeisiin käsityksiin DDR:stä. Jaksossa vieraana ovat kirjailija Meri Valkama ja näytelmässä Viljaa esittävä Satu Tuuli Karhu. Keskustelussa tutkaillaan kirjan näyttämöllistämiseen liittyviä ratkaisuja ja molemmissa teoksissa pohdittuja yhteiskunnallisia ja ihmisen oman elämänhistorian hallintaan

Studio Pasilassa esitetään Juho Mantereen kirjoittamaa ja ohjaamaa Uusi Eden -musikaalia, jossa ydinsodasta sattumalta selvinnyt teatteriseurue edustaa ihmiskunnan viimeisiä rippeitä ja tuntuu allegorisesti toistavan kaikki luomiskertomukseen ja Shakespearen tragediohin sisältyvät perusvirheet.

Podcastin vieraina ovat musikaalin sävältäjä ja kapellimestari Henri Lyysaari ja esityksen valo- ja lavastussuunnittelija William Iles. Keskustelussa pohditaan esityksen teeman ohella musikaalin tyylilajia ja yhteisöllisen teatterintekemisen voimaa.

Dario Fo (1928–2016) oli Nobel-palkittu italialainen näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja, joka tunnetaan poliittisista farsseistaaan. Niissä hyökätään kapitalistista sortoa, katolisen kirkon aborttipolitiikkaa, kaksinaismoralistisia perhearvoja, järjestäytynyttä rikollisuutta, lahjontaa ja korruptiota vastaan. Tapanilan Työväen Näyttämöllä esitetään nyt Fon näytelmää Näillä palkoilla ei makseta! (1974).

Podcastin vieraana on näytemän ohjaaja Ari Wahlsten, joka tunnetaan myös näyttelijänä, näytelmäkirjailijana, dekkaristina, sarjakuvapiirtäjänä ja Lapinlahden linnut -yhtyeen pitkäaikaisena jäsenenä.

George Orwell kuvaa teoksessaan Eläinten vallankumous (Animal Farm, 1945) vertauskuvallisten eläinhahmojen kautta kuinka Stalin korruptoi Leninin idealistisen perinnön Neuvostolliton totalitarismiksi. Klassikko tarjoaa yhtä lailla nykyhetkessä ajankohtaisia lähtökohtia inhimillisen valtapelin, laumakäyttäytymisen ja propagandistisen manipulaation ymmärtämiseen.

Michael Baranin Kansallisteatteriin sovittamassa versiossa faabeli on käännetty ympäri, ja Orwellin tarinaa lavalla kertovat ihimisvangit voi  tulkita elinkautistaan lusiviksi tuotantoeläimiksi. Kevään ensimmäisessä podcastin jaksossa vieraana ovat esityksen näyttelijä Wenla Reimaluoto sekä sen puku- ja lavastesuunnittelusta vastaava Tarja Simone, jotka kertovat omasta suhteestaan näytelmään ja esityksen toteutukseen.

Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään 6.5.2025 asti Kristian Smedsin ohjaamaa sovitusta Arto Paasilinnan vuoden 1975 romaanista Jäniksen vuosi. Teatterin politiikkaa -podcastin sadannessa jaksossa ohjaajakonkari kertoo esityksen tekemisen ohella esimerkkejä yli 30 vuoden aikana kertyneistä kokemuksistaan ja näkemyksistään teatterista.

Teatterin politiikkaa -podcastin vuoden viimeinen jakso on live Rosebudin Sivullinen-kirjakaupasta Voiman Teatteriliitteen julkistamistilaisuudesta. Haastateltavina ovat oopperalaulaja-näyttelijä-tuottaja Reetta Ristimäki, Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Anni Mikkelsson ja Teatterin Uusi Alkukirjasto -kustannushankkeesta osaltaan vastaava teatteritoimittaja Maria Säkö. Keskustelussa pohditaan yleensä teatterialan ajankohtaisia näkymiä ja erityisesti teatterijournalismin tilaa ja tärkeyttä.

Rosebud on Voimaa julkaisevan Voima Kustannus Oy:n osakas.

Kahdesti Finlandia-palkittu kirjailija Pajtim Statovci kertoo Helsingin Kirjamessuilla nauhoitetussa jaksossa tuoreen Lehmä synnyttää yöllä -romaaninsa synnystä ja laajemmin tavoistaan kirjoittaa. Keskustelussa käsitellään myös hänen aikaisempien teostensa – Kissani Jugoslavia (2014), Tiranan sydän (2016) ja Bolla (2019) – teatterisovituksia sekä sitä miten Statovcin luomien päähenkilöiden sisäiset ja ulkoiset jännitteet antavat aineksia näytelmien perustaksi.

Kansallisteatterissa esitettävä Tony Kushnerin kirjoittama, 1990-luvun alussa kantaesitetty Angels of America sijoittuu 1980-luvun lopun New Yorkiin aids-epidemian ja reaganilaisen uuskonservatiivisuuden keskelle. Jaksossa ohjaaja Linda Wallgren ja Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield pohtivat teoksen ajankohtaisuutta suhteessa Trumpin sekoittaman USA:n nykytilanteeseen ja Suomessa vahvistuviin yhteiskunnallisiin jännitteisiin, jotka kohdistuvat erityisesti seksuaalisten ja etnisten vähemmistöjen asemaan.

Näytelmäkirjailija ja dramaturgi Pipsa Lonka on kirjoittanut todellisiin tapahtumiin perustuvan näytelmän Peter asui talossa, joka kertoo itsemurhan tehneestä delfiinistä. Kirja on julkaistu Tetterin Uusi Alkukirjasto -kustannushankkeen kautta jo ennen kuin sitä on sovitettu kertaakaan näyttämölle. Tässä Helsingin kirjamessujen Kultti-lavalla tehdyssä jaksossa Lonka kertoo pitkäaikaisesta työstään ihmisen ja muiden lajien tasavertaisen kohtaamisen äärellä. T/U/A-kustanushankkeen Maria Säkö puolestaan selittää, miksi juuri tällaisia näytelmiä kannattaa julkaista myös kirjana.

Q-teatterissa esitetään 5.12. asti näytelmää Tuvi toas eli Pulu huoneessa, jossa käsitellään kansallisidentiteettiä ja siihen liittyviä jännitteitä erityisesti suomalaisuuden ja virolaisuuden välisellä liukuvalla alueella. Jakson vieraina ovat näytelmän kirjoittaja-ohjaaja Anna Jaanisoo ja siinä päähenkilöä esittävä Anna-Sofia Tuominen. Keskustelussa pohditaan suomalaisuuden ja virolaisuuden kohtaamisen ohella laajemmin kansallisen identiteetin monimutkaisuutta, siirtolaisuutta, nykyisinkin maahanmuuttoon liittyviä sisäisiä ja ulkoisia jännitteitä sekä sitä, mitä ajatuksia tässä ajassa herättää paluu 90-luvun yhteiskunnallisiin tunnelmiin.

Viime huhtikuussa Helsingin Töölön Minervaskolaninssa ensi-iltaan tullut ja 11.11. Turun Kaupunginteatterista valtakunnalliselle kiertueelle lähtevä Jumppatytöt on Katariina Havukaisen, Inkeri Hyvösen ja Ella Lahdenmäen kirjoittama ja esittämä dokumenttiteatteriesitys. Se perustuu tekijöiden omiin kokemuksiin tyttöjen joukkovoimistelun parissa. Yhteisöllisen liikunnallisen harrastuksen innostavan puolen ohella se käsittelee yhdenmukaistavaan kehonkuvaan ja sosiaaliseen ulossulkemiseen liittyviä vallankäytön rakenteita ja traumoja. Ohjelmassa vierailevat Havukainen ja Lahdenmäki kertovat esityksen taustoista ja siihen liittyvistä vaikuttamisen pyrkimyksistään sekä yleensä omasta suhteestaan esittävän taiteen tekemiseen.

Vuosaaren hylätyssä lukiorakennuksessa esitetään toimittaja ja kirjailija Markus Leikolan venäläiseen vankilaan sijoittuvaa näytelmää Lähinaapuri. Toteutuksesta vastaa suomalais-venäläinen Helsinki 98 -teatteriryhmä, joka tunnetaan samassa paikassa esittämistään teatterisovituksista Svetlana Aleksijevitšin dokumenttiromaaneista. Ohjelmassa Leikola avaa näytelmänsä taustoja ja sitä mitä eroa on näytelmän, romaanin ja tietokirjan kirjoittamisessa. Samalla pohditaan sitä, miten totalitarismi toimii.

Sota näyttämöllä – Esityksiä sodasta suomalaisissa teattereissa 1921–2024 (Rosebud, 2024) on rauhanliikkeen ikiaktivisti Ilkka Taipaleen ja suomalaisen teatteritukimuksen konkari Pirkko Kosken ideasta syntynyt tuore tietokirja. Helsingin kirjamessuilla Kultti-lavalla 27.10. nauhoitetussa jaksossa kirjan toimittaja, teatteritutkija ja esitystaiteilija Marja Silde ja yksi antologian artikkelien kirjoittajista, Aalto-yliopiston työelämänprofessori Outi Lahtinen kertovat miten sodan ja väkivallan näyttämöllistämisessä ja esitysten tulkinnassa on tapahtunut muutoksia ajan ja ympäristön eläessä. Samalla pohditaan miten nyt käynnissä olevat sodat tunkeutuvat vääjäämättä esittäjien ja katsojien jakamaan tilaan – silloinkin kun niitä ei ole varta vasten näytelmään kirjoitettu.

Rose...

Tampereen teatterikesässä nähtiin Tiago Rodriguesin näytelmä Catarina and the Beauty of Killing Fascists, joka päättyy pitkään äärioikeistolaisen poliittikkohahmon palopuheeseen. Podcastin vieraana on esityksen paikan päällä kokenut & Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen, joka on itsekin käsitellyt ohjaamissaan näytelmissä muun muassa kulttuurivasemmiston suhdetta äärioikeistolaisuuteen ja totalitarismin olemusta. Keskustelussa pohditaan millainen työkalu teatteri on ajankohtaisten poliittisten jännitteiden käsittelyyn sekä sitä, miten yhteiskunnallisuus mahdollisesti näkyy tulevassa & Espoon teatterin kansainvälisessä ohjelmistossa.

Turun Kaupunginteatterissa esitetään Pajtim Statovcin Tiranan sydän -romaaniin (Otava, 2016) perustuvaa ja David Sandqvistin ohjaamaa samannimistä näytelmää. Statovcin teoksissaan käsittelemien identiteettikysymysten viitoittamalla tiellä siinä paneudutaan vahvasti sukupuolisen, seksuaalisen ja etnisen minuuden moninaisuuden näyttämöllistämiseen. Tästä sekä muista teoksen teemoista ja teatterin tekemisestä ovat ohjelmassa keskustelemassa Tiranan sydämen dramaturgiasta vastannut Rasmus Arikka ja sen pääosaa esittävä Niki Rautén.

Kansallisteatterissa esitetään Otto Sandqvistin ohjaamaa Veljelleni-näytelmää, joka perustuu E.L. Karhun samannimiseen romaaniin.  Näytelmäsovituksessa alkutekstin kertojahahmo, ihailemansa veljensä kanssa asuva monella tapaa erikoinen nuori nainen, näyttäytyy neljän erilaisen näyttelijän tulkisemana. Ohjelman vieraana näytelmäkirjailija E. L. Karhu ja näyttelijä Sara Melleri kertovat romaanin ja näytelmän taustoista, oman taiteen tekemisensä yhteiskunnallisista ja muista vaikuttimista sekä siitä, miten nykyteatterissa voidaan käsitellä kehollisuuden moninaisuutta.

Näyttelijäkonkari Martti Suosalon Sirkus Suosalo kiertää Suomea ohjelmistossaan muun muassa elokuussa ensi-iltaan tullut Starman. Ympäristötoimittaja Juha Kauppisen kirjoittamassa, Raila Leppäkosken ohjaamassa ja Suosalon yksin näyttelemässä esityksessä käsitellään ihmisen monitasoista suhdetta käynnissä olevaan luontokatoon. Podcastin vieraana Martti Suosalo, joka kertoo näytelmän taustoista, taiteilijan kutsumuksestaan ja teatterin yhteiskunnallisuudesta.

Teatterin tiedotuskeskus TINFO on juuri julkaissut vuoden 2023 Esittävän taiteen tilastokatsauksen. Käynnissä olevien valtion budjettileikkausten keskellä Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry lobbaa päättäjiä esittävän taiteen ja kulttuurin arvostuksen ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Podacastin tässä jakossa vieraana olevat TINFON johtaja Linnea Stara ja Kultan pääsihteeri Rosa Meriläinen avaavat suomalaisen esittävän taiteen resurssihuolia, laatutasoa ja tulevaisuusnäkymiä sekä omaa suhdettaan teatteriin.

Elokuussa Aleksanterin teatterissa järjestettiin neljännen kerran Helsingin oopperakesä -tapahtuma, jossa esitettiin myös Heinz-Juhani Hofmannin säveltämää ja libretoimaa ja Johanna Freundlichin ohjaamaa Minä/Minä/Minä -oopperaa. Siinä vakavien mielenterveyden ongelmien lisäksi muun muassa ympäristöahdistuksesta ja ulkonäköpaineista kärsivä nuori nainen purkaa pahaa oloaan ymmärtäväiseen äitiinsä ja muihin ihmisiin. Podcastissa vieraana on Heinz-Juhani Hoffman sekä esityksen päähenkikilöä esittävä sopraano Annika Fuhrmann. Ohjelmassa käsitellään esityksen psykologisten ja yhteiskunnallisten tasojen ohella oopperaa ilmaisulajina ja sen asemaa suomalaisessa taidekentässä.

Heinäkuussa Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa esitettiin Royal Hattara -nukketeatteriryhmän esitystä Whatever Love Means. Taija Helmisen kirjoittamassa ja Merja Pöyhösen ohjaamassa esityksessä tutkitaan, miten brittikuninkaallisten edesottamukset, Hollywood-elokuvien parisuhdekuvasto ja medioituneen viihteen romantiikkakäsitykset filtteröivät niitä merkityksiä mitä tosielämän rakkauteen liitämme. Syyskauden ensimmäisen Teatterin politiikkaa -podcastin jakson vieraana ovat näytelmäkirjailija Taija Helminen ja esityksen työryhmään kuuluva nukketeatteritaiteilija Elena Rekola. Näytelmän lisäksi keskustelussa puidaan nukketeatterin asemaa suomalaisilla näyttämöillä ja koko ilmaisulajin olemusta.

Kevätkauden viimeisessä jaksossa vieraana on Q-teatterin ensemblestä, monilta muilta maan näyttämöiltä, elokuvista ja televisiosarjoista tunnettu Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä.

Keskustelussa esiin nousevat teatteri- ja kameranäyttelemisen erojen ja yhtäläisyyksien ohella näyttelijyyteen liittyvät eritysvaatimukset ja niissä ajan myötä tapahtuneet muutokset sekä kutsumuksen merkitys. Teoksista käsitellään muun muassa näytelmiä Sota ja rauha, Minä, askartelija ja Joitakin keskusteluja merkityksestä, elokuvia Hyvä poika ja Mummola sekä televisiosarjoissa Sisäilmaa ja Myrskyn jälkeen.

Helsingissä Vuosaaren hylätyssä lukiossa on esitetty suomalais-venäläisen Helsinki 98 -teatteriryhmän sovittamia näytelmiä valkovenäläisen Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitsin dokumenttiromaaneista. Neuvostoihmisen loppu kertoo Neuvostoliiton totalitarismista rinnastuen kriittisesti nykyiseen Venäjään ja Sinkkipojat Afganistanin sodasta tavalla, joka vertautuu Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan. Jaksossa vieraana ovat näytelmien sovittamisesta osaltaan vastannut Martti-Tapio Kuuskoski ja niissä näyttelevä Elli Närjä. Keskustelussa pohditaan esitysten estetiikkaa ja sanomaa sekä totalitarismin olemusta ja sitä, miten sitä voi käsitellä dokumenttiromaanien ja teatterin keinoin.

Porttiteatteri on helsinkiläinen vuonna 2015 perustettu vapautumisvaiheessa olevien ja vapautuneiden vankien ja ammattitaiteilijoiden yhteisöteatteri. Toukuun alussa Teatteri Avoimissa ovissa esitettiin Porttiteatterin dokumenttiteatteriesitystä Kuninkaat. Shakepearen Hamletista inspiraatiota ottaneessa kokonaisuudessa kohtasivat esiintyjien omakohtaiset monologit ja erilaiset hallitsemiseen, auktorieettikammoon ja päihteidenkäyttöön liittyvät oman elämän vallankumoukset. Jaksossa vieraana ovat esityksen dramaturgi Rosa-Maria Perä ja siinä esiintynyt Toni. Keskustelussa puretaan näytelmän työstämisen prosessia ja yhteisöllisen vankiteatterin merkitystä niin tekijöilleen kuin yleisölle – ja koko yhteiskunnalle. 

Saara Turunen on kirjailija ja teatteriohjaaja, joka tunnetaan etenkin autofiktiivisistä romaaneistaan Rakkauden hirviö (2015), Sivuhenkilö (2018),  Järjettömiä asioita (2021) sekä juuri ilmestynyt Hyeenan päivät (2024) sekä "Huonetrilogiaksi" nimetystä näytelmäsarjastaan, johon kuuluvat Q-teatterissa kantaesitetyt Tavallisuuden aave (2016), Meduusan huone (2019) ja Järjen hedelmät (2022). Jaksossa Saara Turunen kertoo teostensa teemoista, kuten taitelijaidentiteetin etsimisestä, sisäistettyjen yhteisöllisten normien valtarakentaista ja niiden avaamisesta.

Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään 8.5. asti yhdessä Aurinkoteatterin kanssa toteutettua, Juha Mustanojan kirjoittamaa ja ohjaamaa näytelmää Laulujoutsen – katastrofiballadi. 1600-luvulle sijoittuvissa tapahtumissa joukko aurinkoteatterilaisia ryhtyy sotahullun kuninkaan Kustaa II Adolfin kanssa merirosvoiksi. Yhdessä he purjehtivat feodaaliajasta merkantilismin kautta orjakapitalismiin. Maagisen realismin ja groteskin tyylilajeihin nojaava musikaali kertoo vertauskuvallisesti, mistä nykyajan sorto ja ideologinen talousoppi kumpuavat. Tässä jaksossa Juha Mustanoja kertoo ajankohtaisen näytelmänsä lisäksi laajemmin teatterinäkemyksistään, Aurinkoteatterin missiosta ja siitä miksi ihmisarvon puolustaminen on niin tärkeää.

Nykyisten teatteriopiskelijoiden voimin Tampereen työväen teatteriin tehty Tiikeriooppera sijoittuu 1960- ja 70-lukujen taitteen vasemmistolaiseen maailmaan nykyistä Teatterikorkeakoulua edeltäneessä Suomen Teatterikoulussa. Bálint Barcsain ohjaamassa näytelmässä päivitetään poliittisen laululiikkeen perinnettä ja pöyhitään kuvatun ajan ideologisia ryhmäpaineita. Jakson vieraana ovat näytelmän kirjoittaja Sara Koiranen ja teoksessa esiintyvä näyttelijä Heidi Finnberg. Keskustelussa pohditaan näytelmän  ohella 70-lukulaisen ja nykyisen teatteriopetuksen eroja ja yhtäläisyyksiä sekä määritellään rajaa aatteellisen tiukkapipoisuuden ja aidon idealismin välllä.

Kauri Honkakoski Companyn Hinterland sai suuren kysynnän takia viime tammikuussa uusintakierroksen Itä-Helsingin Stoassa. Esityksessä kuvataan fyysisen teatterin keinoin rujossa vieraantuneisuudessa vaeltavia ihmisparkoja. 18.4.–20.4. Stoassa esitetään saman ryhmän jo vuonna 2017 kantaesitettyä Pulpettia, joka on vahvan vertauskuvalllinen tutkielma totalitarismista ja lahkolaisuudesta. Jakson vieraana on koreografi-ohjaaja-esiintyjä Kauri Honkakoski, joka kertoo näiden esitysten sisällöstä ja esityksissä sovelletusta fyysisen teatterin corporeal mime -metodista sekä taiteen yhteiskunnallisuudesta ja kutsumuksesta siihen.

Svenska Teaternissa esitetään brittiläisen Robert Icken kirjoittamaa ja Saana Lavasteen ohjaamaa näytelmää Läkaren. Siinä käsitellään usein tiedostamattomiin etnisiin, kulttuurisiin ja sukupuolisiin olettamiin piiloutuvia valtarakenteita. Niiden äärelle katsoja ajautuu saadessaan vasta esityksen kuluessa tietää, miten näyttelijöiden ja roolihahmojen identiteetit vastaavat toisiaan. Jaksossa vieraina ovat näyttelijä Miiko Toiviainen ja esityksen bipoc-konsulttina toiminut teatteriohjaaja Elina Izarra. Keskustelussa pohditaan näytelmän kautta, miten vähemmistöjen asema näyttämöllä on viime vuosina muuttunut ja miksi juuri roolituksen kautta välittyvä ihmis- ja maailmankuva on tärkeä. Ohjelma sisältää juonipaljastuksia.

Zodiakissa esitetään 13.4. asti Esa Kirkkopellon ohjaamaa ja koreografioimaa tanssiteosta Saatana on kuollut. Siinä tutkitaan miten nykyisellä post-demonisella aikakaudella on tanssin keinoin mahdollista luoda kestävämpi ja yhteisjaollisempi suhde välillämme ja ympärillämme riehuviin ihmistä mahtavampiin voimiin.  Teoksen estetiikan ja filosofisen maailmankuvan ohella jaksossa käsitellään Kirkkopellon kanssa myös hänen 90-luvun ohjaustöitään (muun muassa Mahnovitsina 1992 ja Yrjö Kallisen valaistuminen 1995), hänen esittävän taiteen ruumiillisuutta käsittelevää akateemista tutkimustaan ja osin niiden pohjalta etenkin Toisissa tiloissa -ryhmän kanssa toteutettuja teoksiaan (muun muassa Avalokiteshvara Superclusters 2017). Samalla puhutaan esittävän taiteen olemuksesta ja mahdo...

Grus Grus Teatteri on vuonna 2007 perustettu turkulainen nomaditeatteri, jonka poikkitaiteellisia esityksiä on nähty erilaisissa kaupunkitiloissa ja vaihtuvissa esityspaikoissa. 2.–11.5. Grus Grus järjestää Turussa Henkinen lentokenttä -festivaalin, jonka viidessä teoksessa pohditaan matkailun ideaa liikkeenä kaupunkitilassa ja mielen maisemissa. Jakson vieraana ovat tapahtumaan oman Avvikelse-teoksen tuonut Grus Grus -konkari Janna Haavisto sekä tapahtumassa Liukuporrasmatka-esityksellään vieraileva tamperelaisen Täsmäteatterin primus motor Meri-Maija Näykki. Keskustelussa pohditaan mainittujen teosten ohella Meri-Maija Näykin johdolla Teatteri Telakalla juuri toteutettua Synnytystalkoot-kabareeta. Lisäksi pöyhitään esittävän taiteen suhdetta tilaan, poikkitaiteellisuuden ja osallistavuuden mahdollisuuksia sekä sitä mitä tapahtuu, kun sirkus ja kloveria kohtaavat teat

Kansallisteatterin uudessa Taivassalissa esitetään näytelmäkirjailija-ohjaaja Marianella Morenan kotimaahansa Uruguayihin sijoittuvaa näytelmää Metsä Furiosa. Se käsittelee suomalaistaustaisen globaalin metsäyrityksen sellutehtaan aiheuttamia ympäristöllisiä ja sosiaalisia tuhoja. Lisäksi maaliskuun alussa Espoon teatterin Focus Gent -tapahtumassa vierali sveitsiläisen Milo Raun ohjaama dokumenttiteatteriesitys Antigone in Amazon, joka välitti paikallisääniä Brasilian sademetsien tuhoamisen kansalaisvastarinnasta ja sen tukahduttamisesta.

Podcastin tässä jaksossa vieraana ovat Metsä Furiosan kuraattori ja näyttelijä Jussi Lehtonen sekä Maan ystävät -järjestön kampanja-asiantuntija Vera Kauppinen. Keskustelussa käsitellään kummankin näytelmän ohella sitä, miten globaalitaloud...

Pieleen menneestä pitkästä rakkaussuhteesta ja isän kuolemasta traumaa kokeva keski-ikäistyvä lesbokirjailija huomaa löytävänsä Kalasataman metroasemalta elämänsä nollapisteen, jonka kautta kerii auki menneisyyttään, nykyhetkeä ja vähän tulevaisuuttakin. Näin alkavat sekä Tuuve Aron autofiktiivinen esseeromaani Kalasatama että sen pohjalta Salla Viikan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama samanniminen näytelmä, jota esitetään paraikaa Ryhmäteatterissa. Jaksossa vieraana ovat kirjailija Tuuve Aro ja esityksessä pääroolia näyttelevä Joanna Haartti. Keskustelussa pohditaan muun muassa teatterin ja elokuvien naisroolien usein toistuvaa pinnallisuutta, näyttelemisen iloa ja kutsumusta, heterouteen liittyviä rajoitteita, mielenterveyshoidon puutteita sekä kirjan ja näytelmä...

Q-teatterissa esitetään 90-luvun laman ajan lasten kokemuksia kuvaavaa näytelmää Uuteen nousuun. Ohjelman vieraina ovat näytelmän kirjoittaneet Anna Brotkin ja Juho Mantere, joissa jälkimmäinen on myös ohjannut esityksen. Keskuselussa pöyhitään   90-luvun alun kulttuurimurrosta, yhteisöllistä teatterin tekemistä, teatterin ja muiden ilmaisumuotojen sekoittumista, fundamentalismin ja kyynisyyden väistelyä sekä näytelmän ytimessä olevaa ystävyyttä.

Tapio Rautavaara (1915–1979) oli köyhästä työläistaustasta ponnistanut laulaja, elokuvanäyttelijä, keihäänheiton olympiavoittaja ja jousiammunnan maailmanmestari, joka saavutti jakamattoman sankarin aseman aiemmin sisällissodan jakaman kansakunnan kaapin päällä. Teatteri Avoimissa ovissa esitetään Timo Ruuskasen kirjoittamaa ja esittämää ja Olka Horilan ohjaamaa näytelmää Rautavaara, ihminen ja ikoni. Ohjelmassa Ruuskanen kertoo, mikä Rautavaarassa on kiinnostavaa tänään ja miten hänen historiallisen roolinsa kautta voi kuvata myös nykyajan kuplautumisen ja kärjistyvien vastakkainasettelujen ylittämisen mahdollisuutta. Samalla pohditaan kulkuriolemukseen piiloutuvia kulttuurisia merkityksiä ja haavekuvia.

Raila Leppäkoski toimi Ylioppilasteatterin taiteellisena vastaavana 1975–1981, minkä jälkeen hän on ohjannut muun muassa Ryhmäteatteriin, Q-teatteriin ja Helsingin kaupunginteatteriin. Teatterikorkeakoulun ohjaajantyön professorina hän toimi 1989–1995 ja näyttelijäntyön professorina 1997–2002. Viime vuonna häneltä ilmestyi opetustyön materiaaleihin ja omiin ohjaajuusmuisteluihin nojaava Ohjaajan käsikirja – Elämää teatteritaiteen palveluksessa (Art House). Jaksossa Leppäkoski kertoo urastaan ja näkemyksistään sekä pohtii teatterin luonnetta taiteena ja kutsumuksena. 

Podcastin Vantaa-teema jatkuu edellisen Brecht Korsossa -jakson jälkeen, kun käsittelemme Tikkurilan lukion suurella yhteisponnistuksella tekemää Kouluterveyskysely-musikaalia. Siinä kuvataan iskevän koskettavien laulujen saattelemana erilaisia aikamme kouluarjen haasteita ja kuullaan muun muuassa M.A. Nummista tributoiva Jenkka nuorten mielenterveyshäiriöistä. Vieraina studiossa ovat musikaalin ohjannut ja yhdessä kootun aineiston pohjalta käsikirjoittanut Antti Pentikäinen ja esityksessä esiintyvä, sen kirjoittaja- ja säveltäjätiimeihin kuuluva lukiolainen Taika Loijas. 

Vuonna 1941 kantaesitetty Bertolt Brechtin Äiti Peloton ja hänen lapsensa kertoo ihmisten kärsimyksestä ja valintojen vaikeudesta sodan keskellä. Vaikka se sijoittuu 30-vuotisen sodan vuosiin 1618–1648, peilasi se aikanaan toista maailmansotaa – ja yhtä lailla nykyään Ukrainan ja Palestiinan siviilien kärsimystä.

Remonttievakossa toimiva Tikkurilan teatteri on tehnyt näytelmän Korson Lumosaliin brechtiläisen teatterin metodeita ja estetiikkaa kunnioittavalla tavalla. Jaksossa vieraana ovat näytelmän ohjaaja Elina Hagelin ja Vantaan entinen kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Keskustelussa pohditaan näytelmän ajankohtaista puhuttelevuutta, Brechtin perintöä, teatterin yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja hyvän kulttuuripolitiikan tähdellisyyttä. 

Q-teatterissa viime vuonna ensi-iltaan tullut Akse Pettessonin ohjaama ja kirjoittama Joitakin keskusteluja merkityksestä kuuluu koko kevään Kansallisteatterin Pienen näyttämön ohjelmistoon. Vuonna 2022 Teatteri Takomoon tehty Jäähyväiset kahvihuoneelle puolestaan veti juuri katsomon täyteen vierailuesityksissään niin ikään Kansallisteatterissa, Suurella näyttämöllä. 

Podcastin kevätkauden avausjaksossa Akse Petterson kertoo näiden esitysten tekemisestä, näkemyksistään teatteriin ja siitä, miksi niin teatterin kuin elämänkin sekä oman itsen merkityksen etsiminen on ihmiselle niin tärkeää. 

Yliopisto-opettaja ja tietokirjailija Hannele Cantell sairastui vakavasti ja menetti suuren osan liikkumiskyvystään. Autofiktiivisessä romaanissaan Sekunnit ennen kaatumista hän käsittelee muuttunutta kehosuhdettaan sekä sosiaalisia kokemuksiaan vammaisena. Joukko Cantellin tuttuja teatteriammattilaisia on tehnyt kirjan pohjalta ja ohjaaja Elina Snickerin johdolla kirjasta samannimisen näytelmän. Jaksossa vierailevat Cantell ja Snicker pohtivat vammaisuutta henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisesta tasolla sekä vammaisuuden näyttämölle tuomiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

Esitystaideyhteisö Mad House Helsinki on löytänyt pitkän etsimisen jälkeen toiminnalleen uuden kotipesän tammikuussa avajaisiaan viettävästä Helsingin Kalliossa sijaitsevasta Tekstin talosta. Jaksossa Mad Housen toiminnanjohtaja Emmi Vainio ja Tekstin talon toiminnanjohtaja Laura Serkosalo kertovat, mitä pienten kulttuuriyhteisöjen synergialla voi saada aikaan, miten tilakysymyksillä voi tehdä hyvää kulttuuripolitiikkaa ja miten muun muassa postdraamallisuutta edustava Mad House ja kirjallisuutta vaaliva Tekstin talo sopivat yhteen.

Kansallisteatterin Break!-näytelmän luokkahuoneeksi sisustetussa Maalaamo-esitystilassa katsojat saavat seurata oppitunnin muotoista esitystä omista pulpeteistaan. Esitys käsittelee oppilaiden ja opettajien uupumusta ja ahdistusta, käyttäytymisen ja kurinpidon rajoja, digiriippuvuutta sekä koululaitoksen historiaa ja merkitystä. Marraskuussa päättyneen esityskauden jälkeen näytelmä kiertää kouluissa ympäri Suomea. Podcastissa vieraina ovat näytelmän ohjaaja Antti Haikkala sekä lukion ja yläkoulun opettaja Arno Kotro. Keskustelussa pohditaan näytelmän teemojen kautta koulumaailman arjen ja opetuksen yhteiskunnallista olemusta. Samalla esiin nousevat niin taiteeseen kuin myös opettamiseen liittyvät kutsumukset ja ihanteet.

Teatteri Jurkassa esitetään Markku Haussilan kirjoittamaa ja Minna Harjuniemen ohjaamaa näytelmää Scream The Love Story, jossa yhdistyvät innostus kauhuelokuvista ja omakohtaisen analyyttinen katse sukupuolirooleihin ja homouteen. Jaksossa vieraina Haussila ja hänen kanssaan esityksessä näyttelevä Aleksi Holkko. Keskustelussa pohditaan myös Holkon keskeisiä homorooleja KOM-teatterin Nukkekodissa ja Kansallisteatterin Hamletissa sekä Haussilan siirtymää tanssista teatterin saralle Baltic Circle-festivaaleilla 2016 ensi-iltaan tulleen Sara Mellerin Father Fucker -esityksen myötä. 

Teatterin politiikkaa -podcastin vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen, jonka kanssa keskustellaan hänen uudesta kirjastaan 36 uurnaa. Se kertoo hänen vastikään kuolleen äitinsä tarinan Kähköselle ominaisella tavalla Suomen historian traumaattisiin vaiheisiin kytkettynä. Jaksossa pohditaan myös Kähkösen muuta tuotantoa, etenkin näytelmiä, sekä sitä mitä eroa ja yhteistä on romaanin ja näytelmän kirjoittamisessa. 

Keskustelu on nauhoitettu Kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton lavalta Helsingin kirjamessuilla 2023.

Teatterin politiikkaa -podcast laskeutuu Helsingin kirjamessuille! Teatteri Takomossa esitetään 18.11. asti Marie Kajavan kirjoittamaa ja Ami Karvosen ohjaamaa näytelmää Undress me, then. Se pohjautuu paimentolaisten haastatteluihin eri puolilla Afrikan mannerta, ja siinä käsitellään kielellisen ja kulttuurisen ymmärtämisen ohella ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamaa pakolaisuutta. Näytelmä on toinen osa trilogiasta, jonka päätösosa, monologinäytelmä in the margin, i wrote some shit about my soft skin on juuri julkaistu kirjana Teatterin Uusi Alkukirjasto -kustannushankkeessa. Siinä kierrätetään Afrikan sivukujilta, Punavuoresta ja Kalkutasta kerättyjä arkisia havaintoja oman ruumillisuuden ymmärtämisen tarpeisiin.

Jaksossa vieraana ovat n...

Helsingin KOM-teatterissa esitetään Mikko Roihan ohjaamaa versiota Henrik Ibsenin vuoden 1879 avioerodraamasta Nukkekoti. Klassikolle muuten uskollisessa sovituksessa hajoava avioliitto on nyt kahden miehen välinen. Roiha on ohjannut ja dramatisoinut myös Vapaa teatterin, Kouvolan teatterin, Turun kaupunginteatterin, Lahden kaupunginteatterin, Tampereen teatterin, Seinäjoen kaupunginteatterin ja Hämeenlinnan teatterin yhteistuotantona toteutetun sovituksen Tommi Kinnusen romaanista Ei kertonut katuvansa. Siinä viisi Lapin sodan jälkeen vuonna 1945 saksalaisten mukana Norjaan päätynyttä suomalaista naista kävelee takaisin Suomeen ja joutuu kohtaamaan muuttuneeseen maailmantilanteeseen liittyvät traumat. Jaksossa vieraileva Roiha avaa näkemyksiään muun muassa klassikoiden sovittamisesta, sukupuoliroolieihin liittyvistä jännitteistä sekä teatterin yhte...

Helsingin kaupunginteatterissa esitetään Riikka Oksasen ohjaamaa ja Pipsa Longan dramatisoimaa näytelmää, joka pohjautuu Monika Fagerholmin vuoden 2019 romaaniin Kuka tappoi bambin? Samaan aikaan Teatteri Viiruksessa nähdään samasta teoksesta Jakob Öhrmanin sovittama ja ohjaama versio. Teosten tarinassa huvilakaupungin varakkaiden perheiden teini-ikäiset pojat joukkoraiskaavat ikäisensä tytön. Jakson vieraina ovat näytelmiä työstäneet Lonka ja Öhrman. Keskustelussa käsitellään niitä rakenteellisia tekijöitä, jotka ovat omiaan osaltaan tuottamaan rikoksen ja sitten johtavat sen vähättelyyn. Ohjelmassa tarkastellaan myös niitä viime vuosien muutoksia, jotka liittyvät seksuaalisen väkivallan näyttämöllistämiseen.

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme järjesti 5.10. teatterityöntekijöiden ulosmarssin teemalla ”Jättäkää poliittinen teatteri alan ammattilaisille”. Samaan aikaan laajeneviin oppilaitosten valtauksiin ovat osallistuneet myös teatterikorkeakoulun opiskelijat. Podcastissa vieraana ovat Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila ja Taideyliopiston valtaukseen osallistunut Iiris Laisi. Keskustelussa pohditaan näiden mielenilmausten sisältöä sekä taiteen ja poliittisen osallistumisen suhdetta laajemmin. Miten kohtaavat ammattiyhdistysliike ja nykyajan kansalaisaktivismi? Laisi kertoo myös mistä on kyse Teatteri Takamossa 12.10.–17.11. järjestettävissä Undress the System – kriittisissä iltamissa.

Jukka Kajava (1943–2005) oli teatteri- ja televisiokriitikkona ohittamaton kulttuurivaikuttaja aikana jona suomalainen teatteri kävi läpi suuria muutosvaiheita ja televisiosta tuli keskeinen osa suomalaisten arkea. Kajavan kärkevät kirjoitukset nostivat tekijöitä kansakunnan kaapin päälle, mutta yhtä hyvin saattoivat suistaa heitä ammatiliseen perikatoon. Kriitikkouden ohella hän teki rinnakkaisuraa teatteriohjaajana. Ohjelmassa vieraana tuoreen Kajava. Pelätty, parjattu, palvottu -elämäkerran kirjoittaja Hannu Harju kertoo Kajavan elämän käänteistä ja intohimosta taiteeseen, sekä siitä miten hänen perintönsä vaikuttaa yhä siihen, millaiseksi kriitikon rooli mielletään.  

Espoon teatterissa esitetään paraikaa Pipsa Longan kirjoittamaa ja Wauhaus-kollektiivin tuottamaa esitystä Neljän päivän läheisyys. Siinä käsitellään ihmisen ja muiden eläinlajien kohtaamista ilman omalle maailmankuvallemme tyypillistä hierarkiaa. Toisin kuin saman työryhmän muutaman vuoden takaisessa Toinen luonto -esityksessä, nyt näyttämöllä ei nähdä edes naamarin takaa esiintyviä roolihahmoja, vaan pääpaino huolella viritetyn näyttämökuvan ohella on videoissa, monikanavaisissa äänikollaaseissa ja Kaija Saariahon musiikissa. Podcastissa vieraana kirjailija Longan lisäksi ohjaaja Juni Klein ja äänisuunnittelija Heidi Soidinsalo. He kertovat molempien teosten eetoksesta, Wauhausin kollektiivisesta työtavasta ja lajien tasa-arvoisen kohtaamise...

Monipuolisen teatteriuran ohjaajana, näyttelijänä, näytelmäkirjailijana, pienten teattereiden perustajana ja isojen laitosteattereiden johtajana tehneeltä Jussi Helmiseltä (s. 1947) on tänä syksynä ilmestynyt muistelmateos Teatterinjohtaja (Warelia). Jaksossa Helminen kertoo millaista on hyvä lastenteatteri, miten laitosteatteri voi vaalia taiteellista kunnianhimoaan, miltä tuntui teatterinjohtajasta, kun Jumalan teatteri heitti lavalta paskaa, sekä miksi Espoon teatterista kannattaisi tehdä koko Suomen teatterikenttää palveleva ikkuna kansainväliseen teatterivaihtoon.

Äijä on Willman Dance Companyn tanssiteos, joka nähtiin elokuussa Suomenlinnan Kiväärisalissa ensimakuna Helsingin Kanneltalossa 22.–24.9. vietettävästä Tanssin Voima -festivaalista. Jaksossa vieraana ovat teoksen ohjanneen ja koreografioineen Marjaterttu Willmanin ohella teoksessa esiintynyt Jukka Tarvainen. Keskustelussa pohditaan paitsi äijyyteen liittyviä oletettuja merkityksiä ja sukupuoliroolien muuttumista ajassa, myös tanssin luonnetta kehollisena ja yhteisölliseen vaikuttamiseen soveltuvana ilmaisulajina.

Erilaiset ilmaisun muodot ja traditiot tuntuvat sulautuvan koko ajan vahvemmin toisiinsa esittävän taiteen kentällä. Siinä missä niin sanottu esitystaide mielletään draaman jälkeisenä teatterina, performansseista puhutaan nimenomaan kuvataidekentän laajentumana, jonka vahvoja vaikuttajia ovat olleet John Cagen, Joseph Beuysin ja Fluxus-ryhmän tapaiset toimijat. Podcastissa vieraana on 5.–10.9. järjestettävän New Performance Turku Biennalen taiteellinen johtaja ja performanssitaiteilija Leena Kela. Keskustelussa pohditaan vuonna 2012 perustetun kaupunkifestivaalin historian ja tämänvuotisen tarjonnan ohella sitä, mitä julkisessa tilassa järjestetyssä taiteellisessa kohtaamisessa oikeasti tapahtuu.

KontuFestissä 26.8. on esillä Minna Lundin ääniteos Katveisto, jonka yhteydessä kontulalaiset voivat jakaa lähiöönsä liittyviä henkilökohtaisia muistoja. Podcastin vieraana Lundin ohella ovat Todellisuuden tutkimuskeskuksen ja Zodiakin tuottaja Rosaliina Elgland, joka tuottaa muita esittävän taiteen teoksia Kontulaan sekä alkuperäinen kontulalainen, Hearthill-yhtyeestään ja kirjoistaan tunnettu Jussi Sydänmäki. Ohjelmassa pohditaan ihmisten yhteisöllistä suhdetta omaan lähiympäristöönsä, taiteen keinoja tutkia näitä suhteita sekä sitä, mitä erityistä on nimenomaan lähiössä paikallisidentiteettinä.

Vesa-Matti Loiri (1945–2022) oli teatterissa, elokuvissa ja televisiossa vaikuttanut näyttelijä, koomikko, laulaja, muusikko ja urheilija, jonka uraan mahtuivat muun muassa Vihtori Kosolan rooli Lapualaisoopperassa, seppä Ilmarin rooli Rauta-ajassa, Uuno Turhapuron rooli kokonaisessa elokuvasarjassa, Suomen mestaruudet vesipallossa ja käsipallossa, muun muassa Eino Leinon runoihin perustuvia menestyslevyjä ja Suomen edustaminen Euroviisuissa. Monilahjakkaan taiteilijan traagista elämää kuvataan Ylen ajankohtaisessa Rakastitko, Vesku? -kuunnelmassa, jonka ovat kirjoittaneet Juhana von Bagh, Liila Jokelin ja Jussi Moila. Podcastin syyskauden avausjaksossa vieraana ovat Jokelin ja Moila pohtimassa Loirin uran ja persoonan kautta taiteilijuuteen ja ihmisyyteen kuuluvaa ristiriitaisuutta ja tekemisen eetosta.

Vuonna 1926 perustetulla Ylioppilasteatterilla on historiallinen maine yhteiskunnallisesti kantaaottavana teatterina. Viimeisen kolmen vuoden ajan teatterin taiteellisina johtajina toimineet Jenni Korpela ja Elena Rekola halusivat lisätä tähän keittoon aineksia queer-feminismistä ja nukketatterista. Heidän paikalleen syksyllä astuvan työparin, Anna Kankilan ja Ronja Louhivuoren, taustalta löytyy esitystaiteellista lähestymistapaa sekä paneutumista luokkakysymyksiin ja ilmastonmuutokseen. Jaksossa Korpela ohjaajana ja Kankila näyttelijänä kertovat enemmän omista teatterinäkemyksistään ja siitä, miksi juuri Ylioppilasteatteri on heille oikea paikka niiden toteuttamiseen.

6.5. Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä ensi-iltaan tuli Aino Kiven ohjaama ja virolaisen Andra Teeden kirjoittama näytelmä Varamiehet – Varumiehed. Suomessa työskentelevistä virolaisista kertova näytelmä saa toisen ensi-iltansa 16.9. Viron draamateatterissa Tallinnassa. Kiven ohella ohjelman vieraana on Teatterin tiedotuskeskus Tinfon kansainvälisten asioiden päällikkö Hyde Hytti, joka oli jo vuonna 1996 perustamassa yhteistyöverkostona aloittanutta ja myöhemmin vuosittaiseksi festivaaliksi vakiintunutta Baltic Circleä. Tinfo toimii yhteistyökumppanina Helsingissä 7.–10.6 järjestettävän Baltic Take Over -festivaalin kanssa. Siellä nähdään esitystaiteeseen, perfomanssiin ja tanssiin nojaavia teoksia niin Virosta, Latviasta, Liettuasta kuin Suomestakin. Podcastin tässä jaksossa avataan suomalais-baltialaista esittävän...

Toukokuussa Teatterikorkeakoulussa käy vilske, kun osa opiskelijoita päättää opintojaan ja uusia valitaan. Podcastin vieraana ovat ohjaajaopiskelija Minna Lund ja ohjauksen professori Saana Lavaste. Keskustelussa pohditaan Teatterinkorkeakoulun tämän hetken ilmapiiriä ja sitä, miten siihen ovat vaikuttaneet korona-aika ja ajankohtaiset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset jännitteet. Lisäksi käsitellään ohjaajan ammattikuvan muutoksia, Teakin roolia uramahdollisuuksien kannalta, klassikoiden päällekirjoittamisen ideaa sekä Lundin taiteellisena lopputyönään kirjoittamaa ja ohjaamaa Message from Tyler – Memento Mori, Kirsikkatarha -näytelmää, jossa Anton Tšehovin Kirsikkapuisto kohtaa Chuck Palahniukin Fight Clubin.

Tanssin talossa esitetään koreografi Sonya Lindforsin johdolla toteutettua One Drop -teosta. Se jatkaa Lindforsin Noir (2011), Noble Savage (2016) ja Cosmic Latte (2021) -teoksista tuttua näkökulmaa, jossa pyritään tekemään läpinäkyväksi kolonialististen valtarakenteiden yhä ajankohtaista läsnäoloa. Samalla raivataan tilaa rodullistetuille ja muuten taustansa takia sivurooliin ohjatuille. Jaksossa Lindfors kertoo myös poikkitaiteellisista metodeistaan, ”likaisesta dramaturgiasta” ja siitä, miksi taiteen tekemisen ja yhteiskunnallisen keskustelun rinnakkaisuus tekee hyvää molemmille. 

Pentti Linkola (1932–2020) tunnetaan luonnonsuojeliijana, kalastajana, ornitologina, pasifistina, kaunokirjallisena esseistinä, teknologiaa vihaavana nostalgikkona, kiisteltynä kulttuurikeskustelijana, provokaattorina ja ekofasistina. Podcastissa vieraana ovat ohjaaja Atro Kahiluoto ja näyttelijä Eeva Putro, jotka ovat yhdessä kirjoittaneet 4.5. Kansallisteatterissa ensi-iltaan tulleen näytelmän Pentti Linkola – kaltaisemme.

Keskustelussa pohditaan sitä, miten Linkolan ristiriitainen persoona kuvaa koko kulttuurimme sisäisiä jännitteitä. Samalla esiin nousee syvästi inhimillinen tragedia, jossa ihminen tulee antaneeksi itselleen mahdottoman tehtävän ja ajautuneeksi masennukseen koska ei pysty sitä suorittamaan.

Lainsuojattomat-festivaali on vuodesta 2000 Porissa järjestetty tapahtuma, jolla on haluttu kiinnittää huomiota valtion teatteripolitiikassa sivullisina olevien vapaiden ryhmien asemaan. Tänä vuonna tapahtuman tuotantovastuu on siirtynyt porilaiselta Rakastajat-teatterilta helsinkiläiselle KokoTeatterille. Festivaalilla nähdään laajasti esityksiä pitkin esitystaiteen kirjoa Iisalmessa 8.–11.6.
Podcastin vieraana ovat Kokon teatterijohtaja Anna Veijalainen ja tapahtumaan kahdella esityksellä osallistuva sirkustaiteilija ja akrobaatti Sasu Peistola. Keskustelussa pohditaan vapaiden ryhmien asemaa suomalaisella teatterikentällä sekä sitä, miten viimeisten vuosikymmenten aikana teatteri ja muut esittävän taiteen lajit, kuten nykytanssi ja sirkus, lomittuvat yhä tukevammin toisiinsa. 

Helsingin Kaapelitehtaalla sijaitsevan Teatterimuseon Tarpeisto pääroolissa -näyttelyssä nähdään, miten esitykseen valittu ja valmistettu esineistö kuljettaa juonta, luo dramaturgiaa, kertoo roolihahmojen persoonista sekä luo ajallisia, paikallisia ja vertauskuvallisia yhteyksiä. Samalla sen kautta tehdään myös poliittisia valintoja, esimerkiksi millaisina eläimet tai henkilöiden identiteetit näyttämöllistetään ja tulkitaan tässä ajassa. Ohjelman vieraan ovat näyttelyn työryhmästä Kansallisoopperan ja -baletin tarpeistosuunnittelija Pipsa Keski-Hakuni ja Teatterimuseon johtaja Johanna Laakkonen. Tarpeiston ohella keskustelussa pohditaan myös sitä, miksi esittävän taiteen tutkiminen ja sitä koskeva museotoiminta on erityisen tärkeää.

Elokuvanäyttelijänä kansainvälisesti tunnettu Kati Outinen on tehnyt merkittävän uran myös teatterinäyttelijänä, kirjoittajana, ohjaajana ja näyttelijätyön professorina Teatterikorkeakoulussa. Teatteri Avoimissa Ovissa esitetään huhtikuun lopulle asti suomalais-venäläis-ukrainalaisen yhteistyöhön perustuvaa näytelmää Talvisota, jossa vuoden 1939 tapahtumat lomittuvat moninäkökulmaisesti ajankohtaiseen Venäjän ja Ukrainan sotaan. Podcastissa vieraana oleva Outinen avaa uransa käänteiden ja taitelijakutsumuksensa ohella sodan ja väkivallan näyttämöllistämiseen liittyviä haasteita. Lisäksi jaksossa pohditaan, mikä Jouko Turkan metodeissa meni pieleen ja sitä, miksi esittävää taidetta kannattaa viedä perinteisten näyttämöiden ulkopuol

Helsinkiläisessä Valtimonteatterissa menee paraikaa australialaisen Patricia Corneliuksen kirjoittama näytelmä Paska. Siinä kolme pidätysselliin suljettua väkivaltarikoksesta epäiltyä naista purkaa lapsuudesta asti kumuloituneita kaltoinkohtelukokemuksiaan,  ahdistuksiaan ja itseinhojaan toisilleen ja toisiinsa.

Ohjelmassa vieraana ovat näytelmän kääntänyt ja ohjannut Carita Drew, siinä yhtä pääosaa esittävä, Valtimonteatterin johtaja Mona Kortelampi sekä suomalaisten rikollisten naisten elämää tutkinut yhteiskuntatieteiden tohtori Ulla Salovaara. 

Keskustelussa pohditaan sekä näytelmään että tutkittuun tietoon nojautuen rikollisuuden ja sukupuolen epäsymmetristä kohtaamista sekä teatteritaiteen mahdollisuuksia vaikeiden asioiden avaamisessa. 

Q-teatterissa esitetään The Pimpsons -näytelmää, joka on jonkinlainen amerikkalaisen satiirianimaatiosarja Simpsonien päällekirjoitus. Siinä huumorin hämäämän katsojan syliin kaatuu kirjo suomalaisittain tunnistettavia virtahepoja olohuoneessa: masennuksesta syömishäiriöihin ja alkoholiongelmista itsemurhiin. Podcastissa vierailevat näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja Lauri Maijala ja pukusuunnittelija Riina Leea Nieminen, jotka kertovat The Pimpsonsin tekemisestä, omista uristaan, pukusuunnittelun roolista teatterissa sekä monialaisen ryhmätyöskentelyn onnistumisen edellytyksistä.

Teatterilavoilta, elokuvista ja televisiosarjoista tunnettu Satu Silvo on esittänyt hyvin erilaisia rooleja Macbethin Noidasta, Viettelyksen vaunun Stellasta ja Syyssonaatin Charlottesta, musikaalien, revyiden ja farssien glitterhahmoihin. Huhtikuun lopulle asti hänet nähdään Teatteri Kapsäkin lavalla 60-vuotisjuhlanäytelmässään Näkymätön nainen, joka kertoo yhteiskunnallisten rakenteiden ja epäonnisten valintojen takia asunnottomaksi ajautuneen naisen tarinan. Tässä podcastin jaksossa vieraileva Silvo kertoo esityksen teemaan liittyen miksi ihmisten aito kohtaaminen on niin tärkeää. Lisäksi keskustellaan näyttelijän karismasta, erilaisiin rooleihin sovittautumisesta sekä teatterin yhteisöllisyydestä ja yhteiskunnallisuudesta. 

Espoon Kaupunginteatterissa pyörii parhaillaan esitys nimeltä Rakkaussimulaatio EVE, jossa osallistuja voi VR-lasien ja kuulokkeiden avulla sukeltaa virtuaaliseen kvanttimereen, eläytyä valitsemiensa henkilöhahmojen muistoihin ja kohdata kaverinsa avatarina. Jakson vieraana ovat teoksen taiteellinen johtaja Eero Tiainen ja kokemussuunnittelija Inna Huttunen. Keskustelussa pohditaan muun muassa dystopian ja utopian eroja sekä virtuaaliteatterin mahdollisuuksia empatian herättämisessä ja länsimaisen kehokäsityksen haastamisessa. 

Ryhmäteatterissa esitetään näytelmää Valeäidit, jossa näkökulmahenkilö joutuu uusperheen bonusäitinä kohtaamaan uuteen rooliinsa liittyviä uusvanhanaikaisia kulttuurisia odotuksia ja poliittisia ennakkoluuloja. Teatterin politiikkaa -ohjelman vieraina ovat kodin, uskonnon ja isänmaan teemojen pöyhimisen äärellä aiemminkin yhteistyötä tehneet näytelmäkirjailija Aino Pennanen ja teatteriohjaaja Riikka Oksanen.  Jaksossa pohditaan muun muassa äitiyden olemusta ja vanhemmuudessa jaksamista – sekä sitä, mikä kaikessa tässä on viime aikoina muuttunut ja mikä ei.

Lyhyt episodi sinisivilisaation universaalissa historiassa on Venäjältä maanpaossa olevan Mikhail Durnenkovin kirjoittama ja Essi Rossin ohjaama runollinen näytelmä, jossa dystopiascifi kohtaa lasten satunäytelmän. Siinä tutkitaan ihmisen suhdetta muihin eliölajeihin ja materiaalisiin kappaleisiin koko maailman mittakaavassa. Jaksossa vieraana ovat äiti ja tytär, esityksen ohjaaja Essi Rossi ja näyttämöllä sienikuorolaista ja koululaista esittävä viidesluokkalainen Ruut Neves. Keskustelussa pohditaan muun muassa näytelmän maailmankuvallisia teemoja, muiden lajien näyttämöllistämistä ja taiteen mahdollisuuksia vaikeiden asioiden käsittelemiseen. 

Tammikuun puolessa välissä nähtiin espoolaisessa Perkkaan koulussa ensi-esityksessä TOTEM-teatterin näytelmä Pussauskoppi. Siinä käsitellään scifikehyksessä ja ala-asteikäisille sovitetussa tyylilajissa toisesta tykkäämistä. Jakson taiteilijavieraana on Pussauskopin ja samaan aikaan myös Tampereen Ahaa-teatterissa ensi-iltansa saaneen, nuorten työpaja-aineistoon osin perustuvan Streak-näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja Jonna Wikström. Ohjelman opettaja-ammattilaisena mukana on Perkkaan koulun luokanopettaja Siiri Murto-Ryhänen. Keskustelussa pohditaan teatterin pedagogisia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia, koulujen alati liian niukkoja keinoja vastata lasten ja nuorten kasvamisen haasteisiin sekä taiteilijuuden ja opettajuuden kutsumusta.

Tampereen Työväen Teatterissa esitetään Linda Wallgrenin kirjoittamaa ja ohjaamaa näytelmää Jean d’Arcin housut. Sen päähenkilöinä ovat kerettiläisenä vuonna 1431 roviolla poltetun Orleansin neitsyen ohella vuonna 2003 pääministerin tehtävästä eroamaan pakotettu Anneli Jäätteenmäki ja vuoden 2006 Ulvilan murhasta epäilty, käräjäoikeudessa tuomittu ja hovioikeuden vapauttama Anneli Auer. Jaksossa keskustellaan Linda Wallgrenin kanssa siitä, miten entistä medioituneemmassa yhteiskunnallisessa vallankäytössä tosi ja fiktio usein sekoittuvat ja etenkin sukupuoleen liittyvät ikiaikaiset narratiivit heräävät eloon.

Kristinuskon ja juutalaisuuden kannalta keskeisistä Vanhan testamentin kymmenestä käskystä ensimmäinen kuuluu: “Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita Jumalia." Teatteri Takomossa 20.1. asti esitettävä Ensimmäinen käsky nojaa Raamatun ohella muun muassa kreikkalaiseen filosofiaan, Leo Tolstoin taidekäsityksiin ja näyttelijöiden omiin elämänkokemuksiin. Podcastin toisen tuotantokauden aloitusjaksossa vieraana ovat näytelmän ohjaaja Janne Pellinen ja siinä useissa rooleissa esiintyvä näyttelijä Ella Lahdenmäki. Keskustelussa pohditaan ihmisen pyrkimystä kurkottaa yli arkiymmärryksensä sekä esittävän taiteen tekemisen kutsumusta, eetosta ja yhteisöllistä luonnetta.

Joulukuun alussa Teatteri Viiruksessa vieraillut Luokkakuvia, vedos V on osa Elsa Heikkilän ja Laura Lehtisen vetämää 

Työväenluokkainen tausta ja ruumiillisuus -hanketta. Siinä tutkitaan esittävän taiteen tekijöiden suhdetta omaan luokkataustaansa.

Jaksossa vierailevat tanssitaiteilijat Heikkilä ja Lehtinen kertovat kuinka hankkeessa aikamme yhteiskuntaluokkia tutkitaan. Miten perhehistoria vaikuttaa näkemyksiin työnkuvista, kädentaidosta, ja vaikka sukupuolirooleista? Samalla kuullaan miten tanssiesityksessä nämä löydökset jalostuvat kehollisen ilmaisun muotoon.

Kansallisteatterin juhlanäytelmä Ensimmäinen tasavalta kertoo suomalaisen demokratian synnytystuskista ensimmäisen presidenttimme Kaarlo Juho Ståhlberg (1865–1952) näkökulmasta. Jaksossa näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja Esa Leskinen sekä historian tutkija ja helsinkiläinen kunnallispollitikko Oula Silvennoinen pohtivat Ståhlbergin merkitystä tasavaltallan ja oikeusvaltion puolustajana aikoina, jolloin yhteistä venettä keikutettiin sekä vallankumousta haikailevan vasemmiston että Lapuan liikkeessä, kyydityksissä ja sisäasiainministeri Heikki Ritavuoren murhassa kiteytyvän oikeistorakadikalismin tahoilta. Samalla pohditaan myös, mitä näytelmä opettaa meille nykyajan poliittista jännitteistä ja miksi historian tutkiminen on aina tärkeää.

Teatterifestivaali Baltic Circle järjestetään Helsingissä 19. kerran 18.–26.11.2022. Aikanaan itsenäistyneiden Baltian maiden teatterintekijöiden kanssa käynnistetystä kulttuurivaihdosta on kasvanut entistä kansainvälisempi kokeellisen esitystaiteen tapahtuma, jonka ohjelmistossa nähdään tänäkin vuonna paljon moninaisiin kulttuuritaustoihin, kehoihin, tiloihin ja kohtaamisen tapoihin perustuvua esiyksiä. Jakson vieraana ovat Baltic Circlen taiteellinen johtaja Hanna Parry ja tanssija-koreografi Janina Rajakangas, joka on ohjannut tapahtumaan teini-ikäisten tyttöjen kanssa tehdyn feministisen Venus-teoksen. 

Idiootti on Fjodor Dostojevskin vuonna 1869 julkaistu romaani valintojen vaikeudesta ja puhtaan hyvyyden mahdottomuudesta. Sen kantava hahmo on ruhtinas Lev Nikolajevitš Myškin, jonka hyväntahtoiset pyrkimykset Pietarin seurapiireissä johtavat katastrofiin toisensa perään. Teatteriohjaaja Hanna Kirjavainen on sovittanut Idiootin johtamalleen Teatteri Avoimille oville sirkukseen sijoittuvan vertauskuvallisen draaman muotoon. Jaksossa Kirjavainen ja lavalla Myškinin hahmossa nähtävä Henry Hanikka kertovat, miten Dostojevskin ihmiskuva peilaa tätä aikaa ja ihmisyyttä yleensä.

William Shakespearen yli 400 vuotta sitten ensi-iltaan tulleessa Hamletissa tehdään salaliittoinen palatsivallankaappaus ja hyödynnetään teatteria poliittisen vaikuttamisen välineenä. Kansallisteatterin ohjelmistoon kuuluvassa  ohjaaja Samuli Reunasen ja dramaturgi Aina Bergrothin sovituksessa myös henkilökohtainen on poliittista, kun Hamletin (Olavi Uusivirta), Ofelian (Fanni Noroila) ja jälkimmäisen veljen Laertesin (Aleksi Holkko) eksistentiaalista kärvistelelyä käsitellään myös queer-identiteettien näkökulmista. Jaksossa ohjaaja Samuli Reunanen kertoo miksi ja miten Hamlet ja yleensä klassikot säilyttävät ajankohtaisuutensa sukupolvelta toiselle.

Ludvig XIV:n (1638–1715) eli Aurinkokuninkaan yli 70 vuotta kestäneeseen valtakauteen kiteytyy eurooppalaisen itsevaltiuden äärimmäisyys. Teatteri Viiruksen tuoreessa Versailles-esityksessä kuvataan itsevaltiaan hovissa harjoitetun alamaisuuden erilaisia muotoja tavalla, joka peilaa yhtä hyvin tämän päivän Venäjää kuin sitä avoimempienkin yhteiskuntien valtajärjestyksiä. Vieraina ovat Versaillesin ohjaaja-dramaturgit Sinna Virtanen ja Jussi Sorjanen. He avaavat teoksen tekemisen taustoja ja työprosessia sekä sitä, miten teoksen voi tulkita paitsi oikeutetun vallankumouksen kuvauksena, myös varoituksena siitä, miten tyrannian kaataminen ei aina itsessään tuota demokratiaa ja rauhaa.

Lokakuussa Kansallisteatterin Omapohjassa ensi-iltansa saanut Korhosen muotokuva on Vaurioteatterin monitaiteellinen teos, jossa kohtaavat ainakin nukketeatteri, fyysinen teatteri ja elektroninen musiikki. Siinä käsitellään monitasoisen vertauskuvallisesti muun muassa taiteen tekemisen eetosta, elämänvalintojen vaikeutta, menneisyyden ja tulevaisuuden kohtaamista, riistoa ja hyväksikäyttöä, luokkakysymyksiä, rakkautta ja kuolemaa. Podcastin 27. jakson vieraina ovat esityksen käsikirjoittaja, nukkien rakentaja, näyttelijä ja nukettaja Jonnakaisa Risto sekä esityksen ohjaaja Miko Kivinen, jotka kertovat mitä erityistä näyttämötaiteelle juuri nukketeatteri antaa elämän, kuoleman ja inhimillisyyden kuvaamisen suhteen. 

Tamperelainen Teatteri Telakka järjestää 7.–9.10. ensimmäistä kertaa Telakka Open Border -tapahtuman. Pienten riippumattomien teatterien ja työryhmien esityksistä koostuvan festivaalin tämänkertainen teemamaa on Viro. Jakson vieraina ovat Telakan tuottaja Maarja Kaasik ja Virossakin vaikuttanut pitkän linjan esitystaiteiija Juha Valkeapää. Keskustelussa pohditaan ajankohtaisia esittävän taiteen tuulia Virossa ja Suomessa sekä maidemme esittävän taiteen tekijöiden yhteyksiä ja kulttuurivaihdon lisäämisen edellytyksiä. Samalla esiin nousevat Open Border -tapahtuman teokset, kesällä Viron Rakveressä järjestetyn Baltoscandal-esitystaidefestivaalien sisältö sekä Valkeapään oma esitystaide – esimerkiksi julkisissa tiloissa ihmisiä kohtaava Tulipää-hahmo. 

Espoon kaupunginteatterissa esitettävä Juha Hurmeen Jumalainen näytelmä perustuu ulkopolitiikan tutkija Timo R. Stewartin tietokirjaan Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Gaudeamus 2020). Kirja ja näytelmä kertovat, miten suomalainen tutkija ja runoilija Valter Juvelius (1865–1922) uskoi löytäneensä Raamatusta salaviestejä myyttisen Liitonarkin kätköpaikasta. Jerusalemin pyhiltä paikoilla vuosina 1909–1911 kaivauksia tehnyt seikkailijaryhmä ei löytänyt aarretta, mutta sai aikaan kansainvälisen selkkauksen. Näytelmässä tärkeään rooliin nousee myös Valterin herännäiskristillinen sisar Ester. Podcastin 24. jakson vieraina ovat Timo R. Stewart ja Esteriä näytelmässä esittävä Cécile Orblin. Ohjelmassa keskustellaan siitä, miten tietokirja...

Minun Palestiinani on näyttelijä Noora Dadun vuonna 2015 kirjoittama ja ensi kerran esittämä näytelmä, jossa hän tutkii monipuolisesti omia suomalais-palestiinalaisia juuriaan ja lähi-idän konfliktin syitä ja ratkaisuja. Seuraavana vuonna ensi-iltaan tulleessa Failissa hän purkaa Minun Palestiinani -esityksen vaikutuksia sekä ympäristöön että itseensä päätyen syvän esksistentiaalisen itsetutkiskelun kautta pohtimaan näyttelijyyden ja esittämisen ideaa. Molemmat näytelmät taustahuomioineen sisältyvät Dadun tuoreeseen kirjaan, joka on samalla juuri perustetun Teatterin uusi alkukirjasto -kustannushankkeen esikoisteos. Podcastin 24. jaksosssa Dadu ja TUA:n toinen perustaja, pitkän linjan teatteritoimittaja Maria Säkö pohtivat miksi Dadun näyt...

Bertolt Brecht (1898–1956) oli runoilija, kirjailija ja teatteriohjaaja, joka tunnetaan teatterin uudistajana erityisesti pyrkimyksestään saada katsoja kokemaan itsensä aktiivisesti osalliseksi esityksessä ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Jakson vieraina ovat kirjailija Sirpa Kähkönen sekä oopperalaulaja ja Helsingin oopperakesän taiteellinen johtaja Reetta Ristimäki, jotka yhdessä ohjaaja Taru Mäkelän kanssa ovat valmistelemassa Musiikkiteatteri Kapsäkissä 29.9. ensi-iltaan tulevaa Brechtiä jokanaiselle -näytelmää. Se sijoittuu 1940-luvun alkuun, jolloin Brecht seurueineen eli maanpaossa Suomessa. Muun muassa Hella Wuolijoen Marlebäckin tilalla asuneeseen joukkoon kuuluivat Brechtin ja hänen puolisonsa Helene Weigelin ja heidän lastensa ohella Brechtin avustaja ja rakastaja Grete Steffin...

Ilmastokirkko on vuonna 2017 perustettu uskonnollisesti sitoutumaton esitystaidekollektiivi, joka tutkii ekologisen kriisin ja pyhän suhdetta. Podcastin 22. jaksossa ryhmän perustajat Marleena Halonen ja Ronja Louhivuori pohtivat sitä, miten ilmastonmuutoksen kaltaista maailmankuvallisesti mullistavaa asiaa kannattaa taiteessa käsitellä ihmisen kehollisen kokemuksen, yhteisöllisen osallisuuden ja aktivismin näkökulmista. Samalla esiin nousevat yleisemmän tason kysymykset ihmisen suhteesta materiaan sekä taiteen ja poliittisuuden kohtaamisesta.

Viime keväänä keskellä koronarajoituksia Helsingin Kaapelitehtaan yhteyteen avattiin pitkään odotettu Tanssin talo, jonka tarkoituksena on koota saman katon alle mahdollisimman laajalti tanssin kanssa tekemisissä olevia toimijoita. Suomalaisen nykysirkuksen edistämiseen omistautunut Cirko tuo Tanssin taloon ensi-iltaan 16.8. ranskalaisen Gaëtan Levêque -ryhmän trampoliiniteoksen Esquivel. Podcastin tässä jaksossa Tanssin talon ohjelmapäällikkö Mikael Aaltonen ja Cirkon vt.toiminnanjohtaja Jarkko Lehmus pohtivat miten tanssi ja sirkus voivat lomittua ilmaisulajeina, miksi laajemminkin Suomen esittävälle taiteelle on hyötyä Tanssin talosta ja mitä uhkia sen tulevaisuuteen saattaa liittyä ellei kulttuuripolitiikan saralla huomioida uusien seinien ohella myös taitelijoiden työn raho

Helsinkiläinen Nukketatteri Sampo on järjestänyt vuodesta 2017 kansainvälistä nukketeatterifestivaalia. Tänä vuonna tapahtuma on 24.–28.8, ja siellä nähdään eri ikäisille yleisöille suunnattuja teoksia muun muassa Ranskasta, Iso-Britanniasta, Tšekistä ja Kreikasta. Podcast-sarjan syyskauden ensimmäisessä jaksossa vieraina ovat Sampon tiedottaja-tuottaja Anna Martikainen ja omalla esityksellään ja masterclass-työpajallaan festivaalin osallistuva nukketatteritaiteilija Merja Pöyhönen. Jaksossa pohditaan nukketeatterin asemaa suomalaisella esittävän taiteen kentällä sekä tämän monella tapaa ajankohtaisen ilmaisulajin erityispiirteitä ja olemusta.

Vuonna 2001 perustettu Todellisuuden tutkimuskeskus (TTK) on avantgardistisen esitystaiteen suomalainen pioneeriyhteisö, joka teoksillaan oman määrityksensä mukaan ”havannoi, kyseenalaistaa ja uudistaa todellisuutta”. Podcastin yhdeksännessätoista jaksossa vieraina ovat 
yhteisön perustajakonkari Janne Saarakkala, tuore toiminnanjohtaja Katja Kirsi sekä TTK:n julkaiseman Taiteen paikka -sivuston toimittaja-tuottaja Katriina Kettunen. Keskustelussa pohditaan muun muassa sitä, mistä taiteessa on kyse, miten se kohtaa yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisuuden sekä sitä, mikä on sen paikka kokemuksellisessa kehyksessä, jonka yleensä ymmärrämme todellisuutena. 

Teatterin politiikkaa & politiikan teatteria jää jakson myötä kesätauolle!

Maunula-talon Kesäaukion ulkolavalla 16.6. nauhoitetussa livepodcastissa keskustellaan taiteellisesti ja yhteiskunnallisesti kunnianhimoisesta kesäteatterista. Podcastin kahdeksannessatoista jaksossa Ylioppilasteatterin toinen taiteellinen vastaava Elena Rekola kertoo Mustikkamaalla tänä kesänä nähtävästä Queer Baby -musikaalista. Teatteritalo Universumin toiminnanjohtaja Jan Liesaho esittelee Itäkeskukseen pystytetyssä konttiteatterissa esitettävää Äiti ja gorilla -näytelmää, jonka pääkohderyhmä on 12–16-vuotiaat. Helsingin oopperakesän taiteellinen johtaja Reetta Ristimäki avaa oman tapahtumansa yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.